Biologia

Sana biologia pohjautuu Kreikan kielen sanoihin Bios (elämä) ja Logos (oppi). Biologia on siis oppi elämästä. Antiikin ajalla Aristoteles ja Plinius kirjoittivat luonnontieteeseen perustuvia teoksia, Aristoteleen katsotaan luoneen lajikäsitteen ja Plinius kirjoitti ensimmäisen luontoon perustuvan tietokirjan.  Biologian kehitys tieteen muotona alkoi kehittyä 1500-luvulla, jolloin tehtiin esimerkiksi ensimmäisiä ruumiinavauksia, samoihin aikoihin alkoi kasvien ja eliöiden luokittelu eri lajeiksi. 1600-luvulla keksittiin mikroskooppi, joka oli suuri edistysaskel biologian saralla, sen myötä alalla aloitettiin kasvien solujen ja eläimien kudosten tutkiminen.  1700-lukua voidaan pitää vallankumouksena biologian saralla, tällöin Carl Von Linne keksi ensimmäisen yhtenäisen eliökunnan luokituksen. Hän antoi jokaiselle eliölle latinankielisen binonimen ja nykyinen luokitusjärjestelmä pohjautuu Linnen luomaan, joka esiteltiin ensi kertaa vuonna 1735 ilmestyneessä teoksessa. Viimeisen sadan vuoden aikana biologia on kehittynyt huimaa vauhtia ja sen merkitys tutkimuksenalana on vahvistunut mainittavasti viime vuosikymmenien aikana.

Biologia on jakautunut useiksi eri osa-alueiksi: ekologia, mikrobiologia, fysiologia, genetiikka, biokemia, biofysiikka, lääketiede sekä maa-, metsä, kala- ja riistataloustiede. Nykyisin yksi nopeasti kasvavista tieteenaloista on molekyylibiologia. Osa biologian tieteenaloista on lähestynyt fysiikkaa ja kemiaa sekä ottanut käyttöönsä matemaattisia ja tilastollisia menetelmiä. Biologian tieteenalat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja usein niiden rajat ovat hämärät suhteessa muihin lähitieteisiin. Biologia ja sen tutkimustyö koskettaa tavallisia kansalaisiakin arjessa. Biologian tutkimusta voidaan soveltaa esimerkiksi jätehuollossa ja sitä koskevan lain kehittämisessä. Elintarvike- ja lääketeollisuus tarvitsevat biologian tutkimusta kehittyäkseen.  Biologian saralta kerättyä tutkimustietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa, joka koskee ympäristöämme ja sen tulevaisuutta.

Rio De Janeiron ympäristökokous vuonna 1992 muotoili kestävän kehityksen periaatteet Agenda 21 kutsutuksi ohjelmaksi. Kestävän kehityksen ekologinen puoli on biologian kannalta tärkeä ja biologia tutkimusalana kestävän kehityksen tukipilari. Biologialla on tärkeä sija kun yritetään löytää ratkaisuja maapallon ongelmiin, yhtenä tulevaisuuden alana pidetään synteettistä biologiaa joka pyrkii luomaan eläviä koneistoja, joita ei löydy luonnosta.

Biologia on empiirinen tiede eli sen parissa tehtävä tutkimustyö perustuu tutkimuskohteiden havainnointiin ja mittaamiseen, biologiaan kuuluu myös teoreettinen tutkimus, joka taas perustuu kokemusperäiseen aineistoon. Biologista tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään monella saralla, esimerkiksi:

• Eläintiede eli zoologia tutkii eläimiä, alatieteenä on esimerkiksi lintuja tutkiva ornitologia.
• Kasvitiede eli botaniikka keskittyy kasvien tutkimiseen.
• Ekologia eli oppi luonnontaloudesta tutkii eliöiden vuorovaikutusta toisiinsa ja elottomaan luontoon.
• Molekyylibiologia tarkastelee solujen toimintaa, tutkimuskohteina ovat mm. DNA, geenit ja proteiinit sekä entsyymit.
• Perinnöllisyystiede tutkii geenien rakennetta, toimintaa, muuntelua ja periytyvyyttä.
• Biokemia tutkii elämää molekyylitasolla.
• Ympäristöbiologia tutkii ihmisen ja luonnon suhdetta, tutkimuskohteina ovat esimerkiksi ympäristösuojelu, ympäristöongelmat ja kestävä kehitys.

Biologit ovat luonnontieteilijöitä, jotka työskentelevät hyvinkin erilaisissa tehtävissä kuten tutkimustyön parissa, ympäristönsuunnittelun ja -valvonnan tehtävissä sekä opetustyössä. Biologia on kansainvälinen ala ja biologit seuraavat tarkasti konferensseja ja eri tutkimustulosten esittelyjä ympäri maailmaa. Tietotekniikan kehittyminen on ollut merkittävä apu biologian tutkimustyössä, eri mittaustulosten ottaminen on varmistunut ja nopeutunut. Suomessa on monia merkittäviä biologian tieteidenalojen tutkimusyksiköitä.

Globaalit ympäristöongelmat kuten ilmastonmuutos, merten saastuminen, eläinlajiston väheneminen, ympäristömyrkyt ja kasvavat jätemäärät ovat asettaneet biologian tutkimuskentän polttavien kysymysten äärelle. Tämän myötä monitieteellisen tutkimuksen tarve on lisääntynyt sillä osaamista ja tietoa biologian ohella tarvitaan juridisella ja teknisellä sektorilla. Ihmisten elinympäristössä tapahtuvat muutokset luovat tulevaisuudessa myös lisää työpaikkoja ja alati tarkastelun alla olevan tutkimuskentän, jonka tulee vastata uusiin ihmiskuntaa koskeviin haasteisiin.