Opiskelu

opiskeluMenestyvä opiskelija tarvitsee tuekseen motivaation, joka vaihtelee riippuen opiskelijan elämäntilanteesta ja tavoitteista. Perustason opiskelulla saavutetaan taidot, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä kommunikointiin, omien asioiden hoitamiseen ja kokonaisuuksien ymmärtämiseksi, mitä pidemmälle opiskeluissa edetään, sen tärkeämmäksi tulee motivaatio.

Suomalaiset opiskelijat ovat pärjänneet hyvin kansainvälisessä vertailussa, mitä tulee opiskelun tasoon. Koulutus on maassa tasalaatuista ja kaikkien ulottuvilla, lähes jokaisella on perustason koulutus ja mahdollisuus kehittää itseään. Positiivinen vire koulutuksen tärkeydestä yhteiskunnassa luo ilmapiirin, joka motivoi monia opiskelemaan ja asettamaan uusia tavoitteita. Opiskelu nähdään Suomessa suorana välineenä menestymiseen ja hyvään elämänlaatuun. Kehittyneiden opintomenetelmien lisäksi Suomi on maa, jossa koululaitosta pidetään yhteiskunnan tukipilarina, koulutettu ja ammattitaitoinen henkilö nauttii arvostusta.

1990-luvulla alkanut ammattikorkeakoulu hanke nosti ammatillisen koulutuksen arvostusta. Nykyisin Suomi onkin yksi niistä Euroopan maista, joissa ammatilliseen koulutukseen on panostettu. Koulutetulle ammattikunnalle on taatusti kysyntää tulevaisuudessa, niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin.

Työtehtävien suorittamiseen tarvitaan ammattitaitoa, joka hankitaan oppimalla teoriassa ja käytännössä, konkreettisten oppimistapojen lisäksi opiskelijalla tulisi olla avoin asenne, joka edesauttaa tiedon omaksumisessa. Kiinnostus ja avoin mieli uutta ja toisinaan jopa kyseenalaista tietoa kohtaan. Opiskelijan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat vastaanottavaisuus uutta tietoa kohtaan ja innokkuus ja ahkeruus työstää opittua. Opintojen aikana on hyvä kiinnittää ajoittain huomio omaan motivaatioon, onko se riittävä ja voisiko sitä parantaa:

Motivaation rakentajat:

  • Halu tehdä
  • Omien, realististen tavoitteiden asettaminen
  • Aikataulut ja niissä pysyminen
  • Mielekäs opintokokonaisuus
  • Palautteen saaminen ja sen hyödyntäminen

Opiskelumotivaation johtava tähti on sisäinen motivaatio, joka ohjaa yrittämään omasta halusta. Oppiminen on kivaa ja halu oppia uutta. Ulkoisella motivaatiolla tarkoitetaan palkintoja kuten hyviä arvosanoja tai kehuja, nekin ovat tärkeitä tekijöitä koulutusympäristössä, mutta ilman omaa sisäistä tahtoa, ulkoiset palkinnot menettävät ajan kanssa merkityksensä.  Jokaisen opiskelijan on hyvä pysähtyä pohtimaan ajoittain miksi opiskelen? Mihin tähtään? Ovatko opiskelumenetelmäni ajantasalla?

Tehokasta opiskelua voi harjoitella. Opiskelijan on hyvä miettiä mikä osa opiskelusta on tehokasta, alleviivaaminen ja kertaaminen saattaa olla automaattista, koska muutkin tekevät niin. Turhat alleviivaukset ja monotoninen kertaaminen eivät välttämättä tehosta tiedon omaksumista. Jokaisen opiskelijan kannattaa pohtia omaa, aktiivista oppimista, pureskella tietoa ja panostaa kokonaisuuksien hallintaan.

Menestyvä opiskelija muistaa huolehtia jaksamisesta ja tauottaa opintojaan. Ideaalisin opintojakso on puoli tuntia, sen jälkeen lyhytkin tauko tulee tarpeeseen. Tauottaminen jaksottaa oppimista ja luot huomaamattasi alkuja ja loppuja kokonaisuuteen, joka on tällöin helpommin hallittava kokonaisuus.  Opiskelun lomassa kannattaa esittää itselleen kysymyksiä, näin aiheeseen tulee läheisempi ote oman pohdiskelun kautta.

Hankalampien asioiden oppimista helpottaa tiedon muuttaminen omiksi sanoiksi, tieto jää paremmin mieleen ja sen ymmärtäminen kokonaisuutena helpottuu. Kun asia muuttuu helposti omin sanoin kerrotuksi, tietää tällöin ymmärtäneensä oppimansa. Tiettyyn aiheeseen keskittyneen kannattaa tutustua siihen muutenkin kuin lukemalla, katsomalla aihepiiriä käsitteleviä dokumentteja, hakea tietoa mahdollisista väitöskirjoista ja tutkielmista, ajankohtaisia näkökulmia, vierailemalla ehkäpä museossa tai näyttelyssä, kyselemällä ja haastattelemalla henkilöitä, joilla on asiaan ammatillinen ote. Tiedon tarkastelu eri näkökulmista syventää sen ymmärtämistä.

Opiskeluun on hyvä varata aikaa ja pohtia omia resursseja sekä päämääriä. Ensimmäistä tutkintoa opiskelevien lisäksi kouluissa on myös aikuisopiskelijoita ja uusijoita. Toiset opiskelevat lisätutkintoa paremman työpaikan toivossa, toiset taas opiskelevat uutta alaa motivaationa työllistyminen uudelle alalla, joku saattaa opiskella työn ohessa itseään kehittääkseen. Eri henkilöillä opiskelutahti, tavoitteet ja opiskelumenetelmät poikkeavat paljonkin toisistaan. Työpaikan saamisen toivossa opiskelijoiden motivaatio on usein korkea, koska opintojen päätökseen saaminen nähdään suorana siirtymänä työmaailmaan tai ainakin työnhakijaksi pääsemisenä, itsensä kehittäminen opiskelun kautta taas voi olla harrastus, jolloin aikataulut saattavat ja monesti saavatkin olla löysempiä.